Suomen EU-jäsenmaksut

Suomen jäsenmaksut EU:lle

Jäsenmailta kerättävät jäsenmaksut ovat Euroopan unionin suurin tulonlähde. Jäsenmaksut määräytyvät jäsenmaiden bruttokansantulon, arvonlisäkertymien sekä unionin keräämien maataloustullien ja tuontimaksujen mukaan.

Suomen nettomaksuosuus 1995-2013

Vuosi     Nettomaksu, miljoonaa euroa

  • 1995       -70,8
  • 1996       +72,6
  • 1997       +30,1
  • 1998       -105
  • 1999       - 200
  • 2000       +275,9
  • 2001       -153
  • 2002       - 4,9
  • 2003       - 26,7
  • 2004       - 69,6
  • 2005       - 84,8
  • 2006       - 241
  • 2007       -171,6
  • 2008       - 318,5
  • 2009       - 544,2
  • 2010       -300,2
  • 2011       - 652,1
  • 2012       - 658,
  • 2013       - 604 
  • 2014       - 809

* Luvut perustuvat Euroopan komission laskelmiin. Vuodesta 2007 lähtien on Suomessa siirrytty käyttämään Euroopan komission laskelmia kansallisen nettoaseman kehityksen tarkastelussa. Komission laskutapa helpottaa EU-alueen vertailtavuutta. Joissakin vanhemmissa julkaisuissa näkyvät, ennen vuotta 2007 olevat luvut, on kirjattu kansallisen kirjanpidon mukaan ja poikkeavat siksi oheisista luvuista.

EU:n vuosibudjetti perustuu seitsenvuotiseen rahoituskehykseen. Meneillään oleva rahoituskausi kattaa vuodet 2014 -2020.

Jäsenmaat sopivat yhdessä unionin rahoituskehyksestä ja siten maiden maksuosuuksissa on viime kädessä kyse poliittisesta neuvotteluratkaisusta. Jäsenmaksuista koostuvien unionin omien varojen summa voi olla korkeintaan 1,23 prosenttia jäsenvaltioiden yhteenlasketusta bruttokansatulosta.

Suomi on ollut vuosia 1996, 1997 ja 2000 lukuun ottamatta EU:n nettomaksaja.

Vuonna 2014 Suomen nettomaksuosuus kasvoi

Vuonna 2014 Suomen nettomaksu Euroopan unionille oli 809 miljoonaa euroa eli noin 148 euroa asukasta kohden. Nettomaksu kasvoi 205 miljoonalla eurolla toissa vuodesta, jolloin se oli 604 miljoonaa euroa. Kasvu johtuu muun muassa siitä, että maaseudun kehittämistukia siirtyi vuodelle 2014.

Viime vuosi oli uuden rahoituskehyskauden (2014–2020) ensimmäinen vuosi, joten vuodet 2013 ja 2014 eivät ole täysin vertailukelpoisia. Esimerkiksi kehysotsakkeiden sisältö on osin muuttunut.

Lukuihin vaikuttivat vanhan kauden (2007–2013) ohjelmien päättyminen ja uusien ohjelmien käynnistymisen viivästykset.

Suurimmat nettomaksajat suhteessa bruttokansantuloon vuonna 2014 olivat Hollanti, Saksa ja Ruotsi. Suurimmat nettosaajat suhteessa bruttokansantuloon olivat puolestaan Unkari, Bulgaria ja Liettua.

Suomi on edelleen keskitasolla nettomaksajien joukossa.