EU:n rahoitus heijastaa unionin tavoitteita

Ylämaan karjaa laiduntamassa Porin Preiviikinlahden Etelärannan rantaniityllä. Niittyä on pidetty auki karjan laidunnuksen lisäksi raivaamalla sitä erilaisten EU-hankkeiden tuella. Kuva: Porin kaupungin ympäristötoimisto.

Euroopan unioni rahoittaa hankkeita rahoitusohjelmilla, joilla on erilaisia tavoitteita.

Euroopan unionin rahoittamat ohjelmat, toimet ja hankkeet perustuvat jäsenvaltioiden yhdessä asettamiin poliittisiin tavoitteisiin. EU-ohjelmien aihealueita ovat esimerkiksi nuoriso, kulttuuri, tutkimus ja kehitys, sosiaali- ja terveysasiat, ympäristö, energia sekä koulutus. Ohjelmien hallinnoinnista vastaavat kansalliset viranomaiset ja Euroopan komissio.

Seuraavien vuosien aikana EU:ssa keskitytään taloudellisen kasvun ja työllisyyden lisäämiseen. Kestävä kehitys on myös EU:n toiminnan keskeisiä alueita. Tämä näkyy rahoitusohjelmien teemoissa. Aiemmin alue- ja rakennepolitiikan ja maatalouden rahoitusosuudet olivat suurimmat EU:n budjetista, mutta vuonna 2008 kilpailukyvyn ja työllisyyden rahoituksen määrä ohitti maatalouden ja luonnonvarojen rahoituksen. Lisätietoa saa esimerkiksi komission budjettisivuilta.

Mistä "EU-rahaa" saa?

Lippulogo kertoo, että hanke on saanut tukea EU:n rakennerahastosta.

"EU-rahaa" haetaan hankkeesta riippuen eri tahoilta. Maakuntien liitot ja aluehallintovirastot hallinnoivat alue- ja rakennepolitiikan rahoitusta, kun taas työ- ja elinkeinoelämään liittyvien hankkeiden rahoitusta voi tiedustella ELY-keskuksilta. Rahoitusohjelman aiheesta riippuen myös ministeriöt koordinoivat EU-rahoitusta.

Monivuotisten ohjelmien lisäksi komissio voi myöntää rahoitusta esimerkiksi tiedottamiseen, nuorisoon ja kansalaisjärjestötyöhön liittyviin hankkeisiin. Komission pääosastot hallinnoivat tätä komission vuosittain myöntämää suoraa rahoitusta.

EU myöntää rahoitusta kahdessa muodossa: avustuksina, joita käytetään hankerahoitukseen muualta saatavan rahoituksen rinnalla, ja palvelujen, tavaroiden ja urakoiden julkisina hankintoina. Hankintasopimukset tehdään tarjouskilpailujen perusteella.

Lisää tietoa rahoitusohjelmista ja julkisten hankintojen tarjouskilpailuista saa muun muassa Euroopan komission verkkosivuilta. Perustiedot EU:n rahoitusohjelmista löytyvät myös Eurooppatiedotuksen rahoitusoppaasta.

Alue- ja rakennepolitiikan perusta on yhteisvastuullisuudessa

Lahden Sibeliustalon urut rahoitettiin osittain Euroopan aluekehitysrahaston tuella. Kuva: Sibeliustalo/Jenni Kiukas.

Alue- ja rakennepolitiikan perusperiaatteisiin kuuluu unionin sopusointuisen kehityksen edistäminen ja taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittaminen alueiden välisiä kehityseroja vähentämällä. Tarkoitus on edesauttaa taloudellista ja sosiaalista toimintaa sekä parantaa vähemmän kehittyneiden alueiden kilpailukykyä.

Alue- ja rakennepolitiikkaa rahoitetaan rakennerahastojen tuella, johon on yhdistettävä kansallista, julkista ja yksityistä rahoitusta.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tehtävänä on tasoittaa alueiden kehityksen eroja. Rahastosta tuetaan ohjelmia, jotka käsittelevät aluekehitystä, talouden muutoksia, kilpailukyvyn tehostamista ja alueyhteistyötä koko EU:n alueella. Rahoituskohteita ovat muun muassa tutkimus, innovaatiot, ympäristönsuojelu ja riskienhallinta.

Euroopan sosiaalirahasto (ESR) noudattaa Euroopan työllisyysstrategiaa. ESR keskittyy työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskyvyn parantamiseen, työelämään pääsyn edistämiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen.

Koheesiorahastosta voidaan tukea EU:n jäsenvaltioita, joiden bruttokansantuote on alle 90 prosenttia yhteisön keskiarvosta. Käytännössä rahaston piiriin kuuluvat vuonna 2004 ja sen jälkeen unioniin liittyneet valtiot sekä Kreikka ja Portugali. Espanja saa tukea koheesiorahastosta väliaikaisesti. Rahasto osallistuu ympäristöhankkeiden ja Euroopan laajuisten liikenneverkkohankkeiden rahoittamiseen.

Rahoituskaudella 2007–2013 näistä kolmesta rahastosta tuetaan kolmea tavoitetta:

1. lähentymistä (EAKR, ESR ja koheesiorahasto),
2. alueellista kilpailukykyä ja työllisyyttä (EAKR ja ESR) sekä
3. eurooppalaista alueyhteistyötä (EAKR).

Suomessa EU-ohjelmien kokonaisrahoitus ohjelmakaudelle 2007 – 2013 on 6,1 miljardia euroa. EU-tuen osuus on 1,7 miljardia euroa. Valtio ja kunnat satsaavat hankkeisiin 2 miljardia euroa. Erityisesti yritysten toteuttamissa hankkeissa mukana on aina myös yksityistä rahoitusta.

EAKR-ohjelmiin käytetään Suomessa 4,2 miljardia euroa, josta EU-tuen osuus on noin 1,1 miljardia euroa ja valtion sekä kuntien osuus 1,2 miljardia euroa. ESR-ohjelman kokonaisrahoitus on 1,8 miljardia euroa, josta EU-tukea on 0,6 miljardia euroa ja valtion ja kuntien osuus 0,8 miljardia euroa.

Komissio hallinnoi eurooppalaisia hankkeita

Tiesitkö, että voit hakea tukea esimerkiksi koululuokan eurooppalaiselle yhteistyölle EU:lta? Jos haluat tietää lisää, tutustu EU:n Nuorisosivustoon. Nuoriso-ohjelma on yksi EU:n monista erillisohjelmista.

Maatalouden ja rakennerahoituksen lisäksi EU:lla on niin kutsuttuja erillisohjelmia (specific programs). Niitä ovat Nuoriso-ohjelman ohella esimerkiksi

• elinikäisen oppimisen ohjelma
• tutkimuksen 7. puiteohjelma
• kansanterveysohjelma
• Kansalaisten Eurooppa ja
• Media 2007 -ohjelma.

Näiden ohjelmien hankkeissa edellytetään yleensä vähintään kolmea hankekumppania ohjelmaan osallistuvista maista sekä omarahoitusosuutta. Osa rahoituksesta tulee hankkia muualta kuin komissiolta.

Komission hallinnoimissa hankkeissa tulee olla niin kutsuttu eurooppalainen ulottuvuus. Hankkeen tavoitteen tulee olla sellainen, että se saavutetaan paremmin eurooppalaisella kuin kansallisella, alueellisella tai paikallisella yhteistyöllä.

Suomessa toteutettaville EU:n rakennerahasto-ohjelmille on suunniteltu Vipuvoimaa EU:lta -tunnus.

Eurooppalaista yhteistyötä edustavat muun muassa kansainväliset elokuvafestivaalit. Suomessa vuosittain järjestettävät Tampereen lyhytelokuvajuhlat, Sodankylän elokuvajuhlat ja Helsingin dokumenttielokuvafestivaali DocPoint ovat saaneet festivaalitukea EU:n Media plus -ohjelmasta, nykyiseltä nimeltään Media 2007.

Suomalaiset ovat osallistuneet aktiivisesti Kulttuuri 2000 –ohjelmaan, jota nykyisellä ohjelmakaudella (2007-2013) seuraa Kulttuuriohjelma. Suomesta on oltu mukana 150 hankkeessa ja näitä hankkeita on tuettu noin 34 miljoonalla eurolla.

Budjetiltaan Kulttuuri-ohjelmaa huomattavasti suuremmassa tutkimuksen 6. puiteohjelmassa suomalaisia osallistujia on arviolta mukana vuoden 2006 lopulla 1441. On arvioitu, että Suomeen on kyseisen ohjelman kautta tullut rahoitusta 345 miljoonaa euroa vuosina 2002–2006. Koko 6. puiteohjelman budjetti oli 17 883 miljoonaa euroa. Vuonna 2007 käynnistyneen 7. puiteohjelman budjetti on vielä huomattavasti suurempi ─ noin 50 miljardia euroa.

Hankkeita koskien julkaistaan avoimia ehdotuspyyntöjä. Ne ovat nähtävillä Euroopan komission rahoitusta käsittelevällä sivustolla ja Euroopan unionin virallisessa lehdessä,  EUR-Lexissä.

Vuosina 2007–2013 EU myöntää rahoitusta uusiin ohjelmiin noin 975 miljardin euron arvosta.

Kuinka paljon Suomi maksaa ja saa?

Suomen talousarvion vuodelle 2009 mukaan Suomi maksaa EU:n budjettiin 1 825 miljoonaa euroa, josta 54 miljoonaa on pääomasijoitusta Euroopan Kehitysrahastoon. Suomen tulot EU:n talousarviosta ovat yhteensä 1 172 miljoonaa euroa. Tämä muodostuu seuraavasti:

Suomen tulot EU:n talousarviosta